Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys - SUOMA ry

Toimintasuunnitelma kaudelle 1.1. - 31.12.2022

1. Toiminnan tarkoitus ja taustaa keskeisille toimenpiteille

SUOMA ry on jäsenorganisaatioidensa ja näiden kanssa yhteistyössä toimivien matkailuyritysten puolueeton edunvalvoja ja verkostoitumisen edistäjä. Yhteistyöllä ja hyvien käytäntöjen jakamisella parannetaan sekä matkailuorganisaatioiden että matkailuyritysten toimintaedellytyksiä ja toimintakykyä. SUOMA ajaa koko matkailuelinkeinon etua vaikuttamalla matkailun valtakunnalliseen päätöksentekoon sekä toimimalla mahdollisimman aktiivisesti eri foorumeilla ja yhteistyöryhmissä. Erityisen tärkeää on vaikuttaminen myös jokaisen jäsenen omalla alueella siten, että matkailu teollisuusalana ymmärretään ja siihen panostetaan myös paikallisesti.

Vuosi 2022 on SUOMA ry:n toiminnan 30 v juhlavuosi, jota juhlistetaan pääosin työn merkeissä. Pitkä toimintahistoria osoittaa, että matkailukenttä on kokenut valtakunnallisen verkostoitumisen ja yhteisten asioiden hoitamisen tärkeänä ja tarpeellisena. Alkuperäisestä matkailuorganisaatioiden edunvalvojasta on kehitytty koko matkailuelinkeinon puolueettomaksi edunvalvojaksi. Vuodesta 2017 alkaen SUOMA on ottanut vastuun myös kotimaan matkailun valtakunnallisesta yhteismarkkinoinnista 100syytä matkailla Suomessa kampanjan avulla. Syksyn 2022 juhlaseminaariin panostetaan tavanomaista enemmän ja tehdään siitä koko matkailuelinkeinon kohtaamistapahtuma.

Kestävän kehityksen mukaisen ja laaja-alaisesti vastuullisen matkailun periaate on keskeinen arvo, jonka toteuttamista SUOMA ja sen jäsenorganisaatiot edistävät kaikessa toiminnassaan. Vastuullisuuteen on kuulunut nyt erityisenä asiana turvallisen matkailun varmistaminen korona pandemian aikana.

SUOMA pitää tärkeänä myös Suomen luonnonarvoista huolehtimista erityisesti luontoon tukeutuvilla matkailualueilla ja vastustaa ympäristöä vaurioittavan kaivostoiminnan ja muun teollisuuden sijoittumista niiden läheisyyteen.

Kansainvälinen matkailu on kärsinyt voimakkaasti Covid -pandemiasta ja matkailun tulevaa nousua ajatellen on huolehdittava, että Suomi on toimintavalmiina, kun markkina-asemia kansainvälisiltä markkinoilta taas Visit Finlandin johdolla haetaan.

On tärkeää, että Suomessa on hyvä liikkumisen infrastruktuuri ja toimivat liikenneyhteydet. Erityisdesti kansainvälisen liikenteen osalta tulee huolehtia maakuntakenttien säilymisestä yli tilapäisen lentoliikenteen taantuman, koska kansainvälisessä matkailussa matkakohteiden tarkastelu tapahtuu suurelta osin lentopohjaisesti ja lentoliikenne on tärkeää myös muun vientiteollisuuden kannalta. Näköpiirissä on mahdollisuuksia hyödyntää kenttäverkostoa myös pienemmällä sähkökäyttöisellä kalustolla tämän vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan tulee painottaa ympäristöystävällistä maata pitkin liikkumista Suomen sisällä.

Suomen matkailukohteiden palveluiden pitäisi toimia täysipainoisesti myös syyskaudella. Esimerkiksi monien Euroopan maiden lomakaudet ajoittuvat yli elokuun ja usein vielä syyskuun puolelle, jolloin Suomen koulujen alkaminen ja kotimaisten matkailijoiden määrän väheneminen supistavat merkittävästi palvelutarjontaa. Koulujen alkamisen siirtämistä kahdella viikolla myöhäisemmäksi on selvitetty viimeksi TEM:n toimesta keväällä 2018 ja siirrolla todettiin tutkimuksessa olevan yli 200 miljoonan euron suora matkailutulovaikutus. Lisäksi siirrolla olisi merkittävä työllisyysvaikutus myös muulle elinkeinoelämälle. Siirrolla olisi myös vaikutusta yleisemmällä tasolla Euroopan maiden kanssa käytävään liiketoimintaan, mikäli loma-ajat lähestyisivät Euroopan yleistä ajankohtaa.

Suomalaiset matkailivat kotimaassa ennätyksellisen paljon kesien 2020 ja 2021 aikana. Voidaan sanoa, että kotimaan matkailu pelasti monien matkailuyritysten covid -sulkujen ja -rajoitusten rasittaman toiminnan niin, että suuremmilta konkursseilta vältyttiin. Matkailijoiden joukossa oli suuri määrä sellaisia henkilöitä, jotka olivat vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä viettäneet lomansa pääasiassa ulkomailla. Palautteiden mukaan kotimaasta löydettiin runsaasti uusia hienoja elämyksiä ja tutkimusten mukaan aikaisempaa suurempi määrä suomalaisia viettää jatkossakin ainakin osan lomastaan kotimaassa, vaikka matkailu ulkomaille vapautuukin.

SUOMA toteutti kotimaassa 2020 poikkeuksellisen suuren 100syytä matkailla Suomessa -kampanjan, johon saatiin Työ- ja elinkeinoministeriöltä erityinen koronatuki. Myös vuoden 2021 kampanja oli elinkeinorahoitukseltaan kaikkien aikojen laajin ja osallistujien määrä oli 70 % edellisvuotta suurempi. SUOMA panostaa edelleen voimakkaasti 100syytä -kampanjaan ja tavoitteena on säilyttää kotimaan matkailun kasvanut taso ja pitää kotimaa hyvin esillä, kun matkapäätöksiä tehdään ulkomaille suuntautuvan matkavalikoima palatessa markkinoille.

2. Keskeiset toimenpiteet vuodelle 2022

2.1 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjalla pidetään kiinni kotimaan kasvaneesta matkailijapotentiaalista

Kansainvälinen matkailu on elpymässä, mutta täysin normaalille tasolle sen ennustetaan palaavan vasta vuosina 2023/2024. Maailman matkailujärjestön (UNWTO) toukokuussa tekemän laajan paneelikyselyn perusteella matkailuasiantuntijoista 36% arvioi matkailun palaavan 2019 tasolle v. 2023 ja 49% arvio 2019 tasolle päästävän v. 2024 tai myöhemmin.

100syytä kampanjalla on edelleen tärkeä rooli nostaa kotimaan matkailua voimakkaasti esille paikkaamaan ulkomaisten matkailijoiden jonkinasteista vajausta. Toisaalta on tärkeää tarjota kotimaa kiinnostavana vaihtoehtona, kun ulkomaan matkailu on avautumassa myös suomalaisille. Hyvät kotimaan matkailukokemukset kahdelta viimeksi kuluneelta kesältä ovat varmasti vielä kuluttajien mielissä ja kotimaan matkailupotentiaali on tutkimustenkin mukaan edelleen suurempi kuin pandemiaa edeltävänä aikana.

Kesäkauden matkailukauden maksimoimiseen on pyritty pitämällä kampanja aktiivisena toukokuun alusta syyskuun loppuun saakka. Senkin jälkeen 100syytä -sivusto on ollut toiminnassa käytännössä seuraavalle kevättalvelle saakka. Erityisen hyviä kokemuksia kampanjasivuston aktivoimisessa on saatu 2021 kesälle käyttöön otetulla Instagram päivitysmahdollisuudella. Sen avulla jokainen kohde voi tuoda viiden lisäkuvan ja ajankohtaistekstien myötä jatkuvasti ajankohtaista tietoa tarjonnasta ja erityisen tärkeää se on syyskauden aktivoimisessa. Tätä joustavaa päivitysmahdollisuutta tullaan edelleen kehittämään tulevalla kaudella.

100 syyttä matkailla Suomessa brändi vahvistuu vuosi vuodelta. Hyvä osoitus siitä on, että 2021 kampanjassa päästiin käytännössä samaan sivuston kävijämäärään kuin kesällä 2020, vaikka tuolloin mainontaan oli käytettävissä lähes 250 000 euroa enemmän TEM:n koronatuki panostuksen ansiosta. Tulevalla kaudella brändiä vahvistetaan myös tuomalla se esille muissakin kuin digikanavissa. Myös talven brändäyksen tarvetta kartoitetaan tulevaisuutta varten kenttäkyselyllä.

2.2. Koulujen kesälomien siirtämisestä valtioneuvostolle laajapohjainen esitys

SUOMA kokoaa laajan rintaman ajamaan koulujen kesälomien siirtoa kahdella viikolla mahdollisimman pikaisesti. SUOMAlle ja matkailuorganisaatioille tulleen runsaan palautteen perusteella matkailualueet ja yritykset kautta Suomen ovat siirron tarpeellisuudesta laajasti yksimielisiä. Erityisen suuri merkitys siirrolla olisi PK - yritys valtaisilla matkailualueilla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siirron myötä koulujen kesälomat alkaisivat viikkoa ennen juhannusta ja koulutyö alkaisi syksyllä elo/syyskuun vaihteessa.

SUOMA perustaa erityisen työryhmän valmistelemaan huolella perusteltavaa esitystä, jonka taakse pyydetään lausunnot matkailuorganisaatioiden lisäksi mm. kaikilta maakuntien liitoilta, yrityksiä laajasti edustavalta Mara ry:ltä, Suomen Maaseutumatkailu yrittäjät ry:ltä, Leirintäalueyhdistykseltä, Suomen matkailijayhdistykseltä, Visit Finlandilta, Lukiolaisten liitolta, Suomen yrittäjät ry:ltä ja sen maakunnallisilta jäsenjärjestöiltä, kauppakamareilta, ammattiliitto PAMilta ja muilta keskeisiltä työntekijäjärjestöiltä ja muilta intressipiireiltä, joiden toimintaan loma-aikojen siirtäminen oleellisesti vaikuttaa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa käydään ensivaiheessa perusteellinen keskustelu ja pyritään selvittämään, mitkä heidän näkemyksensä mukaan ovat keskeisiä ongelmakohtia. Kuluttajien näkemykset erityisesti lapsiperhe -kohderyhmässä selvitetään kyselytutkimuksella.

Koulujen kesälomien siirtäminen on ollut matkailuväen kestoaihe vuosikymmeniä ja myös SUOMA on eri tavoin vaikuttanut siihen jo yli 10 vuoden ajan. Merkittävä liikahdus oli ministeri Lintilän aloitteesta v. 2018 tehty selvitys siirron vaikutuksista, joka osoitti konkreettisesti, että koulujen alkamisen siirtäminen kahdella viikolla toisi yli 200 miljoonan euron suoran matkailutulon lisäyksen. Suoran matkailutulon lisäyksen ohella matkailulla on suuria kerrannaisvaikutuksia useille elinkeinoaloille ja esim. koululaisten ja opiskelijoiden työllistämiseen. Nuorten työllistämisvaikutukset eivät rajoitu matkailuyrityksiin, vaan esim. kaupan ala on merkittävä matkailuhyödyn saaja ja myös merkittävä opiskelijoiden työllistäjä.

Siirron tarve konkretisoitui syyskesällä 2021 erityisen voimakkaasti, kun ulkomaisten matkailijoiden puuttuessa yritysten kannalta olisi ollut hyvin tärkeää, että lomakausi olisi jatkunut elokuun yli täysipainoisesti ja tuottavasti. Kun valtaosa kesätyövoimasta poistui opintojen pariin, niin se pahensi edelleen muutenkin vallinnutta työvoimapulaa ja osaltaan pakotti yrityksiä supistamaan aukioloaikoja ja toimintoja. Tämä heikensi osaltaan elokuun puolivälin jälkeen matkailleiden kotimaisten asiakkaiden palveluita sen lisäksi, että matkailijamäärien pienentyminen koulujen alettua supistaa palveluita yleensä muutenkin. Tosiasiassa, kun koulut alkavat keskimäärin 12.8, niin lapsiperheet poistuvat matkailijajoukosta pääosin jo viikkoa ennen eli elokuulle jää vain ensimmäinen viikko lapsiperheiden lomailuaikaa.

Siirto tekisi myös elokuusta täysipainoisen lomakuukauden ja palvelut olisivat nykyistä kattavammin käytössä myös ulkomaisten matkailijoiden keskeisenä loma-aikana. Ulkomaisten matkailijoiden palvelutarjontavalikoimalla elokuussa on erittäin suuri merkitys, kun toivottava kansainvälisen matkailun nousu ja myös kilpailu matkailijoista taas toden teolla käynnistyy. Monissa maissa päälomakausi on nimenomaan elokuussa.

Siirto on perusteltavissa jo pelkästään matkailun laajoilla kansantaloudellisilla vaikutuksilla, mutta on luontevaa, jos Suomi siirtyy muutakin liiketoimintaa ajatellen lähemmäksi sitä lomarytmiä, mikä tärkeissä asiakasmaissa Euroopassa on käytössä. Muutos vaatii luonnollisesti suuren kertaluonteisen organisointityön opintojärjestelmässä sekä lainsäädännöllisiä uudistuksia. Kun siirrytään ns. uuteen normaaliin, niin ei ole järkevää pitää kiinni perinteestä, että heinäkuussa Suomi suljetaan. Loma-aikojen porrastaminen ja jakaminen useampaan osaan vähentää heinäkuussa ruuhkia matkailukohteissa ja vaikuttaa myös työntekijöiden jaksamiseen.
Aikataulullisesti toimitaan niin, että esitys valtioneuvostolle voidaan tehdä kevään 2022 aikana.

2.3. Ryhmämatkailussa uuteen normaaliin SUOMA ryhmämyynti -kiertueilla

Kotimaan matkailun hyvät tulokset tehtiin kesän 2020 ja 2021 aikana täysin individuaalimatkailun kautta. Ryhmämatkailun aktivoitumisestä nähtiin merkkejä syyskesän 2021 aikana ja se varmasti vauhdittuu rokotekattavuuden saavutettua toivotun tavoitetason. Ryhmämatkailussa on erityisesti järjestöpuolella patoutunutta kysyntää ja nyt on siihen sektoriin kohdistetun aktiivisen markkinoinnin aika.

SUOMA ryhmämatka –myyntikiertueet ovat vuodesta toiseen jo 28 vuoden ajan osoittaneet tarpeellisuutensa kotimaan ryhmämatkailun tehokkaana myyntifoorumina ja ovat selkeästi suurin Suomessa järjestettävä matkailun myyntitapahtuma. Vuosittain on perinteisesti järjestetty kaksi neljän päivän kiertuetta, toinen helmikuussa ja toinen lokakuussa. Pandemian vuoksi 2021 alkutalven kiertue peruttiin, mutta syksyn kiertue toteutus päätettiin tehdä viisipäiväisenä varovaisin odotuksin ja vielä normaalia pienemmällä myyjä- ja ostajamäärällä.

Ryhmämyyntikiertueet toteutetaan v. 2022 entistä näyttävämmin 100syytä henkisinä ja tuodaan kiertueen tilaisuuksiin kotimaan matkailuun inspiroivia elementtejä 100syytä -teemalla.

Yhteistyötä tilausmatkoja tekevien bussiyhtiöiden ja bussimatkanjärjestäjien kanssa aktivoidaan tuomaan tilaisuuksiin omia ryhmäasiakastahojen avainhenkilöitä tutustumismatkoille. Kiertueiden ulkoistamista jatketaan niitä pitkäjänteisesti ja erittäin hyvin hoitaneen Ykkösmedia Oy:n kanssa https://www.ykkosmedia.fi/suoma/ .

2.4. MATKA messuilla näyttävä 100syytä matkailla Suomessa -kampanjan esilläolo

Matka -messuilla oli pandemian takia vuoden tauko kuten muillakin messuilla, mutta ne järjestetään taas entiseen tapaan 21.-23.1.2022. SUOMAlla on messuilla perinteiseen tapaan info-osasto keskeisellä paikalla ja sen toiminnassa on mukana matkailualan opiskelijoita eri oppilaitoksista. SUOMA messuosasto brändätään 100syytä-teemalla ja kuluttajien katseet käännetään kohti kesän 100syytä kampanjaa näyttävän Instagram ja facebook kisan kautta. Suurella screenillä nostetaan esille kotimaan parhaita paloja ja pyöritetään myös kesän 2021 kampanjaosallistujien videoita.

2.5. Matkailuneuvontatyön palveluluokituksen uudistaminen

Nykyinen viisiportainen i-kilpi -kriteeristö on ollut käytössä pienin uudistuksin vuodesta 2007 lähtien. Vihreää i-kilpeä käyttäviä matkailuneuvontapisteitä on koko maan kattavasti reilut 100 kpl. Kriteeristön ja toimistojen verkostoitumisen myötä on pystytty parantamaan verkoston laatua ja selvästi lisäämään vihreän i-kilven tunnettavuutta.

Matkailijoiden palvelutarpeet ovat muuttuneet tänä aikana merkittävästi. Sen myötä myös matkailutoimistojen rooli on suuntautunut entistä enemmän some- ja digiympäristön ylläpitoon ja sitä kautta tapahtuvaan viestintään. Uudistuksella tähdätään siihen, että verkosto pystyy pandemian jälkeen entistä paremmin vastaamaan kansainvälisten asiakkaiden palvelusta. I-toimistot ovat hyvin toimiessaan keskeinen osa matkailijoiden katkeamatonta palveluketjua sekä ennen matkaa että matkan aikana kohdealueilla. Lisäksi ne toimivat kokoavana kanavana oman alueensa matkailutarjontaan ja vievät sitä myös markkinoille.

SUOMA käynnisti i-toimistojen tulevaisuuden palvelutarpeiden kartoittamisen ja toimistojen kriteeristön uudistamistyön jo vuoden 2019 loppupuolella. Mikäli uudistus saa i-toimistokentän hyväksynnän, niin se otetaan käyttöön 2022-2023 aikana. Uudistuksen myötä i-toimistot ryhmitellään kahteen luokkaan: "Matkailutoimisto" ja "Infopoint". Matkailutoimisto luokkaan siirtyisivät pääosin kaikki nykyisen 3-5 tähden kriteerit täyttävät toimistot ja Infopointiin valtaosa 1-2 tähden toimistoista. Matkailutoimistot voivat jatkossa toimia vihreän I-tunnuksen alla pääsesonkeja lukuun ottamatta myös täysin digitaalisesti ilman face to face yleisöpalvelua. Molemmille i-luokille on määritelty selkeät yleiskriteerit niin, että toiminnan ja toimijoiden laatu varmistetaan.

On tärkeää, että kattava i-toimistojen uudistuva verkosto saadaan hyvin esille myös Suomen kansainvälisessä markkinoinnissa ja erityisesti visitfinland.com sivustolla. Hyvänä esimerkkinä toimii visitdenmark.com sivuston i-verkoston esittely: https://www.visitdenmark.com/explore/service-and-information-cid74/all-tourist-offices-cid76 . Uudistuksen sisällöstä, i-toimistojen näkyvyydestä ja sen päivitystekniikasta (datahub) on käyty keskusteluja Visit Finlandin kanssa ja niitä jatketaan kauden aikana.

Vihreä I, joka on SUOMAn rekisteröity tavaramerkki, tulee edelleen olemaan hieman modifioituna molempien neuvontapisteluokkien tunnuksena. Uudistuksella ei ole negatiivista vaikutusta jäsen- tai i-lupa maksukertymään, vaan päinvastoin matalamman kynnyksen Infopoint voi tuoda uusia jäseniä yhdessä digitaalisen palvelutavan laajemman hyväksymisen kanssa.

Ehdotus uudistuksesta menee kaikkien i-toimistojen arvioitavaksi ja se viimeistellään saatu palaute huomioiden. Käyttöönoton valmistelu tehdään vuoden 2022 aikana ja siinä huomioidaan nykyisissä i-sopimuksissa määritellyt siirtymäajat. Tavoitteena on, että uudistus toimii täysipainoisesti kauden 2023 aikana.

2.6. SUOMAn organisaation vahvistaminen

SUOMA on toimintansa alusta saakka toiminut hyvin pienillä kiinteillä resursseilla. Toiminnan kasvaessa erityisesti viime vuosien 100syytä -kampanjan myötä on tullut selkeä tarve vahvistaa hallitusti operatiivista organisaatiota.

Tavoitteena voi olla asteittain rakentuva kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan, markkinointi/myyntiasiantuntijan ja assistentin kokoinen organisaatio. Osa toiminnoista voidaan nykyiseen tapaan ulkoistaa pitkäaikaisilla kumppanuussopimuksilla. Sekä 100syytä -kampanjan että SUOMA ryhmämyyntikiertueen osalta tästä on saatu hyviä kokemuksia useiden vuosien ajalta. Uuden organisaation yhtiömuoto voi luonnollisesti olla muukin kuin yhdistys, mikäli toiminta sitä vaatii. Organisaatiomuotoa tärkeämpää on kuitenkin tiivis yhteys matkailukenttään ja laaja matkailun eri osa-alueiden substanssiosaaminen.

Kotimaan matkailun virallisen organisaation synnyttäminen on ollut keskusteluissa usean vuoden ajan ja se tuli esille mm. keväällä 2019 Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä kotimaan matkailun kehittämisselvityksessä. Huomattavassa määrin selvityksen kotimaan imagoon ja valtakunnalliseen markkinointiin liittyvät asiat olivat niitä, mitä SUOMA on vuosien ajan edistänyt 100syytä-kampanjalla. Kysyttäessä kehittämisen tärkeimpiä asioita, tiivistyi kentän vastauksista mm. seuraavaa: ”Kotimaanmatkailun edistämisen vakiinnuttaminen jatkuvaksi ja kokopäiväiseksi toiminnaksi valtakunnallisella tasolla esimerkiksi pysyvän TEM:stä erillisen organisaation avulla.”
Tarvittavassa määrin vahvistetun organisaation ja kattavan jäsenorganisaatio -verkoston, pitkäjänteisyyden sekä markkinoinnin näyttöjen osalta SUOMA varmasti täyttäisi tämän toiveen kriteerit.

Vuoden 2021 aikana selvitystä on jatkettu TEM:n sisällä virkamiesvalmisteluna ja siihen yhdistettyjen työpajojen kautta. Työpajat on suunnattu sekä matkailuorganisaatioille että yrityksille.

SUOMA on valmis järjestönä ottamaan matkailun puolueettoman edunvalvonnan lisäksi vastuuta kotimaan matkailun edistämisestä myös laajemmin kuin tärkeässä roolissa olevan valtakunnallisen yhteismarkkinoinnin osalta, jota on nyt toteutettu 100syytä matkailla Suomessa-kampanjan avulla viiden vuoden ajan. Suomen matkailuelinkeinon menestymisen edellytyksenä on kotimaan matkailun hyvä kehitys, mikä antaa matkailualueille ja yrityksille resursseja myös toimintaan kansainvälisillä markkinoilla. Myös monet tuotekehityksen toimet ja pyrkimys kesän matkailukauden pidentämiseen palvelevat sekä kotimaan matkailua että kansainvälistä matkailua. SUOMAn jäsenorganisaatiot ovat keskeisessä roolissa Visit Finlandin kumppaneina ja tätä kautta SUOMA on sisällä myös siinä toiminnassa ja edesauttaa osaltaan Visit Finlandin työtä.

Mikäli Työ- ja elinkeinoministeriö päätyy käynnissä olevan virkamiesvalmistelun jälkeen käymään neuvotteluja mahdollisten toimijoiden kanssa, niin SUOMAlla on siihen omalta osaltaan valmius. SUOMAn kannalta keskeisessä osassa vahvistettuun pysyvään organisaatioon pyrittäessä on toiminnan taloudellinen resursointi, johon nykyisen jäsenmaksurahoituksen ja 100syytä kampanjaan kohdistuvan alue/yritysrahoituksen lisäksi tarvitaan erillistä pysyvää valtakunnallista rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriön tai muun julkisen tahon kautta.

SUOMA on perustanut tulevaisuustyöryhmän, joka valmistelee organisaation kehittämistä ja esittää tarvittaessa suunnitelman kotimaan matkailun laajemmasta valtakunnallisesta organisoinnista.

Mikäli SUOMAn toiminnan linjaukseen ja rakenteeseen on tulossa suurempaa pysyvää muutosta, niin asia tuodaan vuosikokouksen hyväksyttäväksi.

Sivun alkuun

3. Jäsenistö

SUOMA ry:n jäsenmäärä on 16 varsinaista alueorganisaatiojäsentä (ml. matkailukeskusjäsenet) ja 41 matkailutoimistojäsentä ja 13 yhteistyöjäsentä. Tämän lisäksi toiminnassa on mukana i-toimistojen käyttöoikeusmaksulla 53 i-toimistoa. Osalla alueorganisaatiojäseniä on useita i-toimistoja ja osalla i-toimistojäseniä useita i-pisteitä. Yhteensä verkostoon kuuluvia organisaatioita ja näiden toimipisteitä on lähes 130. Jäsenpiiriin tuli vuoden 2020 aikana viisi uutta organisaatiota. Vastaavasti osa i-toimistoista on sulautunut suurempien alueorganisaatioiden osaksi. Yhteistyöjäsenyyksien määrää kasvatetaan harkitusti valtakunnallisten toimijoiden suuntaan.

Sivun alkuun

4. Hallitus

Sääntöjen mukaan vuosikokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä ja enintään kuusi jäsentä ja lisäksi jokaiselle valitaan varajäsen. Vuonna 2022 hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja näille varajäsenet. SUOMAn vakiintuneen käytännön mukaan myös varajäsenet osallistuvat hallituksen kokouksiin, vaikka varsinainen jäsen olisikin paikalla.

Hallitus nimeää SUOMA ry:n edustajat valtakunnallisten ja muiden laaja-alaisten yhteisöjen hallintoelimiin.

Sivun alkuun

5. I-Tiimi

Vuosikokouksen päätöksellä valitaan i-Tiimi, johon v. 2022 kuuluu seitsemän jäsentä. I-Tiimiin valitaan mahdollisimman hyvin erityyppisiä i-toimistoja edustava koostumus. I-Tiimi valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

I-Tiimin tehtävänä on käsitellä vihreän i-kilven käyttöoikeushakemukset ja myöntää käyttöluvat. Lisäksi i-Tiimi käsittelee myös muita matkailutoimistojen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen liittyviä asioita ja järjestää resurssien puitteissa verkostoitumistilaisuuksia ja koulutusta i-toimistojen työntekijöille. I-Tiimin keskeinen tehtävä vuoden 2022 aikana on saattaa i-toimistojen uudistus käyttöönotto valmiustilaan.

Sivun alkuun

6. Henkilöstö

SUOMA hankkii ostopalveluna osa-aikaisen toiminnanjohtajan ja taloushallinnon palvelut. Sihteeripalveluita ja muita ulkoisia palveluita hankitaan tarvittaessa hallituksen päätöksin budjetin sallimissa rajoissa. Kauden aikana voidaan joustavasti tehdä ratkaisut toiminnanjohtajan ostopalvelun korvaamisesta päätoimisella henkilöllä, mikäli henkilöresursoinnin laajentamiseen päädytään.

Sivun alkuun

7. Kokoukset

Hallitus kokoontuu v. 2022 vähintään neljä kertaa ja aina tarvittaessa. I-jaos käsittelee lupahakemukset pääsääntöisesti sähköpostikokouksissa ja uuden i-luokituksen viimeistely- ja käyttöönottotyötä varten kokoonnutaan erikseen 3-4 kertaa. Vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestetään SUOMAn 30 v juhlaseminaari.

Sivun alkuun

8. Edustajat työryhmissä ja yhteisöjen hallintoelimissä

SUOMAn hallitus nimeää tarvittaessa edustajat työryhmiin. Työryhmiin valitut henkilöt tuovat kokouksissa esille SUOMAn kannan ja toivomukset. Työryhmien jäsenet informoivat säännöllisesti hallitusta ja toiminnanjohtajaa.

SUOMAn lausunnot antaa hallitus tai hallituksen valtuuttamana puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. Hallitus pyytää tarvittaessa erityisen tärkeisiin SUOMA ry:lle kohdistettuihin lausuntopyyntöihin kommentit jäsenistöltä, mikäli se on aikataulullisesti mahdollista.

SUOMAn tavoitteena on olla mukana mahdollisimman laajasti valtakunnallisessa matkailuun liittyvässä päätöksenteossa ja valtakunnallisesti tärkeiden hankkeiden valmistelussa.

Sivun alkuun

9. Koulutus

Pääsääntöisesti SUOMA markkinoi yhteistyötahojen koulutustarjontaa. Yhteistyöjäsenistä SMAL on aktiivinen kouluttaja ja erityisesti asiantuntija matkapakettilain osalta, Matkamessuilla on laaja Matkatieto -ohjelma ja myös Maralla on runsaasti koulutustarjontaa. SUOMA markkinoi myös jäsenten ja yhteistyöjäsenten tuottamia koulutus- tai infotapahtumia.

SUOMAn vuosiseminaari on kaikille avoin ja laadukas koulutustapahtuma ja se pidetään syyskokouksen yhteydessä.

Tulevaan i-toimistoverkoston uudistamiseen liittyen järjestetään mahdollisuuksien mukaan koulutusta i-toimistoille ja pidetään laajempi koulutustapahtuma osana syksyn vuosiseminaaria.

Sivun alkuun

10. Jäsenrekisteri

Jäsenrekisterin avulla alueorganisaatiot, matkailutoimistot ja yhteistyöjäsenet voivat päivittää omia tietojaan ja nähdä muiden toimijoiden perustiedot. Lisäksi rekisteriohjelman kautta luodaan suoma.fi sivujen jäsenluettelo ja hoidetaan jäsenmaksu- ja i-lupa laskujen tuottaminen. Rekisterin perusteella lähetetään myös kaikki SUOMAn sisäiset tiedotteet. I-toimistojen uuden luokittelun myötä rekisterin tiedot käydään perusteellisesti läpi ja tutkitaan samalla sen päivitysominaisuuksien parantamista. Rekisterin laajempi uudistaminen on tarpeen muutaman vuoden sisällä.

Sivun alkuun

11. Tutkimus ja matkailun vaikutusten mittaus

SUOMAn oma tutkimustoiminta keskitetään 100syytä kampanjan vaikutusten mittaamiseen ja sen kehityksen seuraamiseen. LIsäksi vuosittain tehdään kaksi kyselytutkimusta mm. matkustushalukkuuteen ja kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Tilastollinen tieto saadaan monipuolisesti Tilastopalvelu Rudolfin kautta.

Sivun alkuun

12. Sisäinen ja ulkoinen viestintä

Sisäisen tiedottamisen tärkeimpänä välineenä on edelleen sähköpostiviestintä, jolla voidaan ohjata suoma.fi sivuille laajempiin tietosisältöihin. Sivuilta löytyy mm. 100syytä -kampanjamateriaalit ja kaikki ajankohtaiset tiedotteet. Sivustossa on uudistamistarpeita ja siitä laaditaan kustannusarvio ja toteutus tehdään budjetin sallimissa rajoissa kauden 2022 aikana.

Ulkoinen viestinnän painopiste on 100syytä kampanjan yhteydessä tehtävässä mediaviestinnässä, joka on onnistunut erittäin hyvin. Kampanjaviestinnän yhteydessä SUOMA on tuotu systemaattisesti esille myös järjestönä ja SUOMAn asema kotimaan matkailun asiantuntijana on merkittävästi vahvistunut erityisesti koronakesien aikana. Median kommenttipyyntöjä tulee viestinnän seurauksena kesäkaudella viikottain ja myös näyttäviä esiintymisiä valtakunnan medioissa on säännöllisesti. Muuta ajankohtaisviestintää tehdään tarpeen mukaan esimerkiksi mielipidekirjoitusten muodossa sekä keskeisiin toimenpiteisiin liittyen.

Sivun alkuun

13. Talous

SUOMA ry:n perustoimintojen kokonaisbudjetti vuodelle 2022 on 77 000 euroa. 100syytä kampanjaan suunnattu poikkeuksellisen suuri TEM koronatuki kasvatti vuoden 2020 budjettia, mutta valtioavuilla ei ole tulosvaikutusta eikä niitä ennakoida budjettiin, koska ne ovat käytännössä kampanjan läpilaskutuseriä.

Palkkiot ja matkakulujen korvaukset:

Palkkioita SUOMAn hallituksen ja i-jaoksen jäsenille tai edustajille työryhmissä ei makseta. Matkakuluja voidaan korvata hallituksen päätöksellä tapauskohtaisesti, mikäli edustajan oma työantaja ei niitä korvaa.

Sivun alkuun

14. Yhteistyötahot ja jäsenyydet

SUOMA toimii laaja-alaisesti yhteistyössä muiden valtakunnallisten matkailuun vaikuttavien tahojen kanssa. Jatkuvaa yhteistyötä tehdään mm. seuraavien toimijoiden kanssa:

VISIT FINLAND/BUSINESS FINLAND
Matkailualueet ja organisaatiot ovat olleet aktiivisesti ja ratkaisevassa roolissa mukana Visit Finlandin kasvuohjelmissa ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Pandemian aikana kansainvälinen markkinointi on ollut lähinnä suhteiden ylläpidon tasolla, mutta toiminta luonnollisesti aktivoituu kansainvälisen matkailun elpymisen myötä.

SUOMA käy Visit Finlandin kanssa keskustelua I-toimistoverkoston luokituksen uudistamiseen liittyen. Visit Finlandin näkemykset ovat tärkeitä kansainvälisen matkailun osalta ja tavoitteena on saada verkostolle myös näkyvyys Visitfinland.com sivustolla siinä vaiheessa, kun päivitys valmisteilla olevan datahubin kautta on mahdollista.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ TEM
Ministeriön matkailusta vastaavan ministeriin ja virkamiehiin ja muihin avainhenkilöihin pidetään jatkuvia yhteyksiä. Yhteydenpidossa korostuu kotimaan matkailun edistäminen, 100syytä kampanjan jatko ja muut SUOMAn keskeisissä toimenpiteissä mainitut asiat. SUOMA on valmis neuvottelemaan TEM:n kanssa, mikäli kotimaan matkailuorganisaation kehittäminen etenee.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MMM
Ministeriön alaisena toimii SUOMAn pitkäaikainen messuyhteistyö- ja 100syytä kampanja kumppani Saaristoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kanssa käydään jatkokeskustelut vuoden 2022 kampanjaan osallistumisesta ja Matkamessut yhteistyöstä. Lisäksi ministeriön hallinnonalaan kuuluu matkailun kannalta tärkeitä virastoja ja laitoksia kuten Metsähallitus, Luonnonvarakeskus Luke ja matkailurahoitukseen vaikuttava Maaseutuvirasto Mavi.

SUOMEN MATKAILUALAN LIITTO SMAL
SMALIN kanssa jatketaan yhteistyötä ja yhtenä osa-alueena on MATKA- messujen aikana järjestettävä Matkatieto -koulutus. SUOMA on SMAL:n toimialajäsen ja SMAL on SUOMAn yhteistyöjäsen. Vaikka pääosa SMAL:n jäsenistä on outgoing yhtiöitä, niin SUOMA pitää myös voimakkaasti pandemiasta kärsineen matkatoimistoalan elpymistä matkailun kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeänä ja tukee sen edistämistä. SMAL on tärkeä asiantuntija pakettimatkalakiin liittyvissä kysymyksissä.

LINJA-AUTOLIITTO
Linja-autoliitto on SUOMAn yhteistyöjäsen. Erityisesti Linja-autoliiton tilausliikenteeseen painottuneet jäsenyritykset ovat tärkeä kohderyhmä kotimaan ryhmämyynnin kannalta. Liiton jäsenyritykset ovat olleet hyvin suurissa vaikeuksissa pandemian aikana ja SUOMA pyrkii omien kanaviensa kautta auttamaan myös tämän sektorin nousua, kun ryhmämatkustus palautuu toimivalle tasolle.

MATKAMESSUT
SUOMA jatkaa pitkään jatkunutta yhteistyötä Matkamessujen kanssa. SUOMA on organisoinut vuosittain messujen info-osaston yhdessä matkailualan oppilaitosten kanssa ja sama konsepti toteutetaan myös 2022 messuilla.

Toiminnanjohtaja sekä Satu Hirvenoja Visit Turku, ovat SUOMAn edustajina Matkamessujen kehitysryhmässä. Suomen Messut on SUOMAn yhteistyöjäsen.

KUNTALIITTO JA SEKES
SUOMA on yhdessä Kuntaliiton ja Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n kanssa
kuntamarkkinointia ja viestintää edistävän Kuntamarkkinoinnin SM - kisat -yhteisön organisoija.
Vuosittain järjestetään Kuntamarkkinoinnin SM-kisat, joihin matkailuorganisaatioiden kannattaa aktiivisesti osallistua. Palkintojen jako ja siihen liittyvä seminaari pidetään Kuntamarkkinoiden yhteydessä.

SUOMAn tavoitteena on pitää matkailua esillä osana kuntamarkkinointia ja matkailuorganisaatioiden aktiivinen osallistuminen SM - kisaan edesauttaa matkailun roolin esilletuomista kuntasektorilla.

MARA RY
Maran kanssa on tehty hyvää yhteistyötä mm. 100syytä -kampanjan viestinnässä Maran laajalle jäsenkentälle. Useat SUOMAn jäsenorganisaatiot ovat Maran jäseniä. Maran kanssa käydään keskustelua myös loma-aikaojen siirtosuunnitelmaan liittyen.

ELY-KESKUKSET
SUOMA toimittaa vihreää I-kilpeä käyttävien toimistojen luettelon pyydettäessä ELY:lle ennakko-opastehakemuksiin liittyen. Pääsääntöisesti lupa myönnetään vain vihreän I-kilven käyttöluvan saaneille toimistoille.

ELY -keskukset ovat nykyisin keskeinen matkailun julkinen rahoittaja sekä kehittämis- että investointihankkeiden osalta. On tärkeää, että alueorganisaatiot pitävät säännöllistä yhteyttä oman alueensa ELY- keskusten matkailuasioista vastaaviin henkilöihin.